maanantai 24. elokuuta 2009

Helpotus

Soittelin tuossa sitten opettajallekin asiasta että katsoo vähän riitapukareitten perään. Poikakin on jo siihen malliin sanonut että hermostuu ainaseen räkytykseen. Siitähän se soppa syntyy jos vielä poika alkaa itse käytteleen nykkejä. Opettaja totesi vaan että ette te ole ainoita joitten sanotaan kivittäneen sitä hevosta ja että katotaan perään(toivottavasti!). Eli jokaista ne syyttää ja meillä ne kävi huutamassa sitten. Karmee perhe.

Perjantaina juhlittiin synttäreitä poijan kavereitten kanssa joita ei sitten tullutkaan ketään. Eilen sitten kävi kummit ja mummi. Minun eno tuli vaimonsa kanssa poikansa mukana käymään. Mukavaa heitäkin pitkästä aikaa nähdä.

Työharjoittelupaikastakaan ei tullut perjantaina selvyyttä. Ei saatu kiinni jonka kanssa sopia asioista. Ja aloitus siirtynee sitten kauas ja kuukausi on kuulemma liian lyhyt aika. Jos miehellä työt jatkuvat jossain ambomaalla niin mitehän tämänkin velvoite rämmitään läpi? Sitten jos jää kotiin voihan minä kulkia töissä vaikka koko talven.

post signature

1 kommentti:

  1. Voi mahoton mitä väkeä :O, kaikenlaista tahallista syyttelyä ihmiset viitsiikin.
    On lisäksi tosi harmi, ettei pojan synttäreille tullutkaan kavereista kukaan :(.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina!