Dodii

Annetaan nuitten pentumaisten asioiden olla. Koska joku hiiltyi jo siitä kun annoin koiran penikoida koppiin.Sanon vain että pennut ovat nytten sisähoidossa ja eivätkä ole missään vaiheessa kärsineet vilua eikä nälkää! Nytkin paino kummallakin noussut vuorokaudessa n. 100g.

Kirjoitellaan sitten jostain muusta? 

Miehen kunto taas otti takapakkia. kivut lisääntyy.

ÄÄÄÄÄÄÄÄh.

Postin tuomaa

Voitin Unan blogin arvonnassa hänen ihanan runokirjasensa jonka postipoika keskiviikkona toi ja hienon ruusukortin.

Ensimmäinen kirjani jossa on runoilijan omistuskirjoitus
Pieniä ihania runosia täynnä. 

 ----------------------

Vähän moderi pääsiäisruho tilaus
 Aluksi siinä oli paperimassa pääsiäismunat koristeena mutta joku kumma oli ne särkenyt. Lapsilla oli heti hoksottimet kohdillaan että miten korjataan.
















Vihdoikin saatiin tästä uudesta linnusta kuva. 
Näitä keikkuu nyt kolme tuossa lintulaudalla.
Jospa jäisi nämä mustarastaat pesimään tänne. Haluaisi kuulla sitä laulua.
    

Muutoin täällä arki rullaa omaan tahtiin. Miehellä haettiin kortisoni kuuri jos se helpottas oloa.Hengitys vain vinkuu. Yölläkin säpsähdin hereille kuin kissa olisi maukunut. 

Itsellä särkee päätä jatkuvalla syötöllä. Ilmeisti sressi päähän paineita pukkaa.

Monta asiaa pitäisi ratkaista ja tehdä. No lapsillehan siitä on hyötyä kun kuuroksi välillä heittäytyvät ettei äidin ääni kohoa kovin falsettiin ;)

MUKAVAA viikonloppua kaikille!

Pakko ostos

Siinähän on kuin minä ja mun muksut. Poikia löyty oikea määrä mutta tyttäret ovat vähän lisiintyneet ;)

Ei ne kyllä noi villejä ole kuitenkaan.

 Kuva Turkulaisen sivulta.

Bongausta

Tänään kun käytiin haikealla reissulla paluttamassa miehen työläppäri, kännykkä ja avaimet niin nähtiin kevään ensimmäinen joutsen.

Kyllä se kevät tulee!

Huomenta!

Pitkästä aikaa tännekin palailen. Aukaisin tämän bloggerin ja hui kauhistus monta kommenttia odotteli julkaistuksi pääsyä. Kiitos niistä teille!
Viimme viikko olikin täällä hiihtoloma ja kaunista säätä oli meille annettu ihan roppakaupalla.
Nuorimmat olivat ekan viikonlopun tukiperheessä ja mistä sitten minä päättelin että nuoriso vähän aikaa pärjää ilman äitiä ja nukuin väsymystä pois.
Yhtenä päivänä käytin sitten tyttöjä shoppailureissulla Ylivieskassa. Oishan tuota ollut mukava käydä isoimpien kanssa jossain mutta ei viitsinyt jättää miestä yksinkään kotiin.
Hällä limasuutta ja tahtoo henki olla vähän ahtaalla. Happi ei oikein kulje. Ei pysty kovin paljon kävelemään eikä oikein muutakaan, istuksii pääasiassa. Tuntuu vaan että aikaa vastaan taistellaan ja että se toukokuu on liian kaukana.
Tämmöstä tänne, ei oikein oikiaa asiaa mutta jotain kuitenkin. Kuviakaan ei voi laittaa piristykseksi kun kameran laturin on joku (kuka lie?) pannut liian hyvään talteen.