Kaikille

Toivottelen kaikille rauhallista ja lämmintä Joulua ja hyvää uutta vuotta!

-Anna-

Odotellaan

Vielä odotellaan rakkaan pääsyä pois sairaalasta. Oli ollutkin todella vakava tapaus. Tällä hetkellä crp 159 ja lupailivat kotiin kun on sadan pinnassa. Kiikunkaakun että huomenna on jo kotona!

On kyllä ollut kiirettä kun toinen on uupunut. Tänään aioin vain olla mutta kuinkas kävinkään; ilta meni paistaessa pikkuleipiä ja siivotessa.

Naapuria pyysin tuomaan meille joulukuusen ja sen hän tuossa jo toikin. Tuolla ulkona vielä nököttää.

Kiitos siiitä naapurille.

Huomenna olisi toisen alakoulun kuusijuhla sitten olisi kiireet pulkassa ja voi rauhottua jouluviettoon.

Joulunlaittoa

Tuossa ikävää karkottaessa laitettiin tyttöjen kanssa nämä isäni parikymmentä vuotta sittten tekemät taulut jo seinälle.Kehykset ja osa kuvista on jo kärsinyt ajansaatossa. Mutta nyt ei oikein inspiroi ruveta uusia kehyksiä laittelemaan.Tykkään näistä kovin niissä ollaan ensin kaksin ja lasten myötä aina joka joulu tuli yksi kuvaan mukaan. Harmi tauluja on vain nuo 4

.

Leivottiinkin tänään kun uuni oli lämmin. Tyttö teki ensin sämpylät ja sitten yhdessä väkerettiin torttuja. Jos ylihuomenna saisi tehtyä piparit. Huomenna vaan pitäsi vaivata 10 l piparitaikina. Huoks.

Tänään kun ulkona piipahtelin niin maisema oli todella kaunis. Puut hohtelivat helmiasuissaan. Niinkuin tämäki 

Kuukin paistelee ympyräiset ympärillään Niin eikö se ole ensi yöksi luvannut tähtisadetta?


Huomenna olisi tarkoitus (jos saan auoton käyntiin) lähteä aamusta kuopuksen kanssa ostoksille ja iskää katsomaan. Jospa olisi hyvä tuuri ja saatas mukaan.
 Pitäisi koulun pikkujouluihin paketteja ostella ja osa joulumuistamisistakin on ostamatta. Oli tarkoitus silloin lauantaina lähteä mutta kun tuli toinen kipeeksi ja nyt ei taida kyetä mihinkään.
Kyllä sitä miettimistä on ollut mitehän pel-let-tipolttimon malja putsataan missä se on? No onneksi olen kerran sivusilmällä nähnyt kun mies sitä putsas. Onneksi ei lunta ole satanut vielä...

V ä s y

Eilis ilta menikin päivystyksessä. En minä vaan mun mies. Perjantai yönä tuli maha kippeeksi ja eilen illalla iski sitten kuumeen. Aikani "peloteltuani"suostui viimmein soittamaan päivystykseen ja niihän sinne oli lähdettävä -24,5 asteen pakkasessa. Puolenyön aikaan olin kotona

Tuossa saikin tietoa että kohta umppari leikataan.. Saapa nähdä kuinka kauan on sitten sairaalassa!

Onnellinen ja ylpeä äiti

Onnellinen myös pojan puolesta. Ekaluokkakin piti tuplata ennekuin se sitten tapahtui.

Poika oppi viikolopun aikana lukemaan! Samalla tuli sitten är-tärykin.

Lukemaan oppimisenilo löytyi sitten uudestaan kun se viimme maaliskuussa katosi lukkojen taakse.

Pieni pörröpää

Ihmettelin aamulla miksei kuopus  noussut sängystä ylös. Lymysi vain peiton alla. Viimmeinen nousi ja näytti itsensä ja ihmetteli että miten se voi niin tarttua?

Kai sen on jokaisen kerran koettava miltä tuntuu kun on kampa päässä ja sitä joutuu rrrrrrrrrepimään päästä pois.

Nyt on ihana hiuspörrö päässä.

Osaisiko joku neuvoa miten photoscapella piennetään kuvan kokoa. Ei veisi niin hurjasti tilaa. Kiitos!

Lääkärin soittoaika

Edelleen KML:sta ei merkkejä. Kaikki siis hyvin puolen vuoden päästä uusi labrakontrolli.

Jännä miten nuo lääkärit ajattelee erilailla. Viimmes lääkäri tuumaili että on "on saatu lupaavia tuloksia että viiden vuoden jälkeen lääkettä voisi tauottaa". Tämä naislääkär on sitten sitä mieltä että "kun säännölisesti muistaa lääkkeen otta niin se tehoaa eli jatkuva sännölinen lääkitys".

Sama tuo mun epilepsia lääkkeen kanssa toinen meinasi että tämä on elinikäinen lääkitys ja viimmes lääkäri meinasi että voisi lopettaa samantien kun tulee yhteiskunnallekin kalliiksi! En suostunut suoralta kädeltä lopettaan absenoria ennenkuin tarvittava unieeg on tehty. Sinne olisi pitänyt varmaan vuosi sitten tulla jo aika että myöhässä mennään. Arvatenkin taas lääkäri vaihtunut ja mielipide!

Otappa siitä selkoa mikä on oikein!?

Toinen antaa ja toinen ottaa

Tässä tapauksessa kunta antoi vammaisen lapsen menoihin omaishoidontukea. Nyt sitten kela ottaa tämän tuloina huomioon maksaessaan minulle työmarkkinatukea joka on muutenkin pieni puolison tulojen vaikuttessa siihen.

Eli + - 0. Korpeaaa!

Ratkaisu

Tässähän tämä varjo taikka tonttu. Hyviä arvauksia. Meidän Oliveri on tämmöinen tarzan joka hyppii sinne minne huvittaa vaikka yläkaappiin jos niikseen tulee. Kuvaaja ei vaan aina ole oikealla hollilla tai säädöt miten sattuu tulee näitä hassuja kuvia.

Eilen tuli käytyä viimme tipassa haettua tämän vuoden influenssa rokete. Saapi nähdä tuleeko sitten seurauksena räkätauti kun monelle kuuluu sen jälkeen tulleen.

Mutta nyt jo päällä olevaan autokuumeeseen se ei taida vaikuttaa. Pitäisi saada itselle menopeli alle jos tuonne harjoittelupaikkaakin lähden. Vaan mikä olisi halpa ja hyvä käytetty auto? Siinäpä kysymys ettei jatkuvasti tarvitsisi olla korjailemassa.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!

Pyrähdys ja arvoitus

Eilen kuopus vetäisi housunsa jalkaan ja kas kummaa pieneksihän ne olivat tulleet.
Otettiin mitta esille ja pituutta oli tullut komeast 5 cm lisää syksystä! Kasvaa sitä vähän huonomallakin syönnillä.
Pituutta nyt 105cm


Oppia ikä kaikki:
Poika ihmetteli että mikä tuossa lapussa on tuo rahasäiliön kuva?
Missä lapussa?
No tässä näyttää pipon pesulappua
No se on kuivausrummunmerkki!

Tyttö keskusteli isän kanssa ennen nukahtamista:
Onko linnuilla peittoa?
Ei taida olla..
Ompas siivet!
ja miksähän ne nukkuu  nii jännästi
sillai taaksepäin
?

Se arvoitus: Mikähän tässä on?

Edit: Sain juuri tietää että harjoittelupaikka on tiedossa! Onneksi ei tarvi päättää vasta sitten kun tietää miten tuon koulun kanssa käy.

Adventti

Kohta sytytellään ensimmäinen adventtikynttilä ja samalla muistellaan tänään poisnukunutta tätiäni.

Aamulla oli tarkoitus mennnä perhekirkkoon kuuntelemaan Hoosiannaa ja hakemaan pojalle rippikoulumerkki mutta poika tulikin herättämään puoli 10 jälkeen. Lähetäänks me? Juu ei auto ei ollu roikankaan nokassa ja aamulla pakkanen paukkui -25 siitä sitten oli noussut -18.

Haastattelupäivä

Tänään on sitten työharjoitteluhaastettelu. Jännittää vähäsen. Puoli 10 tiedetään sitten mille kannalle ruvetaan.

Lisäys: Vaikemmaksi meni ääh kumman sitä sitten valitsisi koulu vai harjoittelu puuuuuuuuuh!

Vaikea valinta

Nyt sitten olen siinä tilanteessa että valitsenko työharjoittelun (jos pääsen) vai lähdenkö opiskelemaan.

Nykyään työtön saa opiskella työmarkkinatuella ja saman tuen piiriin kuuluu tuo työharjoittelukin.

Luulin ensin että voisin olla yhtäaikaa työharjoittelussa ja opiskella iltaisin mutta näin ei voikkaan tehdä. 

Jos valitsen työharjoittelun se kestää huonoimassa tapauksessa ehkä puolisen vuotta? tai sitten parhaimassa tapauksessa todetaan "hyväksi" työntekijäksi ja saan jäädä sitten sinne ja yritys kouluttaa minut oman tarpeittansa mukaan.

Jos sitten tämä huonoin mahdollinen tapahtuu jään tyhjän päälle ei koulutuspaikkaa tai jos aloitin omaehtoisena koulutuksen niin jään pelkän opintotuen varaan. Ei hyvä.

Siinäpä mietittävää...

Ör me lön pesä

En tiedä onko toisille opettajille tuttu tämä Ör-me-lö, peikkoko lienee? Meille se muutti tytön esikoulun alettua. Aluksi se tuntui olevan tosi ilkeä mutta nyt koulussa ja kotona on puhuttu ettei se ilkeä ole vaan hyvin hyvin surullinen peikko kun joutui aakkospussin alimmaiseksi. Siitä suuttuneena otti ja piilotti kaikki aakkoset. Eskareitten tehtävänä on etsiä ne kirjaimet tämän vuoden aikana. A löytyi audi auton alta i ilmapallosta jne.

Se on vaan kumma kun se matkusti repussa kotiinkin. Kaikki tahtoo olla ör-me-lön syytä tai ainakin melkein.

Eräänä viikonloppuna äiti oli "syytettynä" koulukirjan hukkaamisesta. Vaikka äiti kuinka vaakutti ja yrtti etsiä mutta kumma kyllä kotoa sitä ei löytynyt epäiltiin pulpettiin jäämistä. Kouluunkaan tyttö ei olisi tahtonut mennä kun kirja oli hukassa. Tyttö tuli sitten koulusta ja kysyttiin oliko kirja jäänyt pulpettiin? Joo tuli heti vastaus ör-melö oli ottanut sen repusta ja vienyt kouluun. 

Yksi ilta ennen nukahtamista tuumasi että olisi mukava käydä ör-melön pesässä. Siellä olisi varmasti kaikkea jännää.

***************

Eilen tuli parille tenavalle kahnaus ulkona että toinen sai haavan nenänvarteen. Soittelin sitten päivystykseen että voisko tulla liimaukseen. Sanoivat että oman tk:n vuodeostalla pitäisi käydä ensin hoidontarpeen arvioinissa ja ne liimaakin siellä tarvittaessa. Soittelin sitten vuodeosastolle mutta kun heillä ei laastaria kummempaa ollut niin soitin takaisin päivystykseen että tullaan sitten sinne suoraan en ala mutkan kautta ajaan edestakaisin. Kyllpä sai halveksivan vastauksen: no laittakoon sitten lääkäri.
Sitä en ymmärä MIKSI pitäisi kuorimitta jotain vuodeosastoa kun päivystykin on olemassa ja nytkään päivvystykessä ei ollut ketään? Eiköhän vuodeosastolla ole vanhuksien hoitamisessa hommaa.

Puhelinlangat ei enää laula

Tuossa tovin ihmeteltyäni että mikä siellä ulkona pörisee että onko meidän pihalla joku ja miksei se tule sisälle. No siellä olikin "lankaverkon" ukot töissä. Kaivurilla pylväät nurin ja puhelinlangat talosta ja pihalta pois. Eli tänne maalle ei enää saa vanhaa kunnon lankapuhelinta. Palvelut huononee kun tietoliikenne yhteydetkin on mitä on. 3G verkotkaan ei täällä toimi.  Meilläkin on netti wimax yhteydellä se aina välillä toimii ja välillä ei ja kummalista kyllä hinnatkin on sitten paljon kalliimmat. Meilläkin tämä 2meganen yhteys maksaa 44e.

Mitehän nyt pääskyn pojilla ensi kesänä nokka pannaan kun ei ole tuota kaapelia. Siihen on ollut sopiva matka räystäältä pyrähtää.

Vanheneminen

Tänään ollaan sitten neljän-kymmenen! Huh hu. Toisen kerran kakskymppinen.

Tervetuloa kakkukahaville!

Joulun odotusta

Lahjatoivelistoja tehdään, kuunnellaan joululauluja ja jo monena iltana lapset laittaneet ulos kynttilälyhdyt palamaan. Ikkunan alla ja pihalla on juoskenellut joku. Ihan oli kuulemma isonsiskon näköinen mutta ei kuitenkaan ollut se. Kukahan lie muukaan kuin tonttu!

Olen aloitellut siivouksia, eskari tyttökin tuli siihen kysymään että mitä sinä teet: tuumasin että jos jouluksi pyyhkäisi nämä keittiön laatikot puhtaiksi. Eskarilla silmät kirkastui että nytkö se joulu sitten tulee. 

Sinne tänne ja vielä tuonne

Kiirettä on ollut. Torstaina oli pojan puolivuotis palaveri koulussa joka oltiin autuaasti unohdettu. Sinne sitten vähän myöhässä mentiin. Siellä sitten sovittiin että tullaan maanataina uudestaan ja tehdään pojalle sitten hops.

Eilen sitten tehtiin hops eli kirjattiin pojan vahvuudet ja sitten niitä petrattavia asioita ja  niille "työkalut".
Onko jollakulla kokemusta  celiasta?

Samalla tehtiin  ekaluokkalaiselle hojks joka on sitten hieman "virallisempi" paperi mutta muuten samanlainen.

Monta asiaa on pojilla mennyt hienosti eteenpäin. Tuntu todella mukavalta!

Vielä omat opiskelu suunnitelmat alkavat mennä eteenpäin. Tarjolla olisi tuossa naapuripitäjässä oman vanhan tutkinnon päivitystä tälle vuosituhannelle. Se on nyt vain kiinni hyväksyykö TE-keskus sen opiskeluksi ja onko tarpeeksi osaanottajia.

Käyköhän täällä enää kovikaan moni?

Hulinaa

Tänään juhlitaan pojan kymppisynttäreitä. Kohta poikalaumaa taitaa tulla!
Joten onnea pojalleni!

Ja teille rakkaat lukijat  mukavaa viikonloppua läheistenne kanssa!
Huomenna sitten hiljennytään muistelemaan edeltä menneitä meille niin rakkaita läheisiä.
Toivottelee annamanna

Vuosipäivä

Siitä tulee kuluneeksi 3 vuotta kun sairaus iski akan kanveesiin. Vielä elontiellä taaperretaan vaikka silloin tuntui että loppu on lähellä. Nöyryyttähän se on opettanut että kaikki ei mene aina oman suunnitelmien mukaan.


Nyt näyttää siltä ettei minun työharjoittelustakaan tullut mitään. Työantajalla ei olisi ollut kuin muutamaksi tunniksi per päivä töitä. Tultiin sitten harjoittelupaikan järjestäjän kanssa siihen tulokseen ettei kannata. Jos ei yrittäjällä ole kerran aikaa opettaa eikä antaa pidempää mahdolisutta niin annetaan olla. Katsellaan muuta. Taitaa talvisydän nyt mennä kotosalla. Jos panisi yhteishaussa sitten paperit jonnekin kouluun mutta minne? Lähimmät varteenotettavat koulut ovat 70km päässä. Tuleepa ajoa päivittäin jos sinne intoudun hakemaan.