Siitä tulee kuluneeksi 3 vuotta kun sairaus iski akan kanveesiin. Vielä elontiellä taaperretaan vaikka silloin tuntui että loppu on lähellä. Nöyryyttähän se on opettanut että kaikki ei mene aina oman suunnitelmien mukaan.
Nyt näyttää siltä ettei minun työharjoittelustakaan tullut mitään. Työantajalla ei olisi ollut kuin muutamaksi tunniksi per päivä töitä. Tultiin sitten harjoittelupaikan järjestäjän kanssa siihen tulokseen ettei kannata. Jos ei yrittäjällä ole kerran aikaa opettaa eikä antaa pidempää mahdolisutta niin annetaan olla. Katsellaan muuta. Taitaa talvisydän nyt mennä kotosalla. Jos panisi yhteishaussa sitten paperit jonnekin kouluun mutta minne? Lähimmät varteenotettavat koulut ovat 70km päässä. Tuleepa ajoa päivittäin jos sinne intoudun hakemaan.
Nyt näyttää siltä ettei minun työharjoittelustakaan tullut mitään. Työantajalla ei olisi ollut kuin muutamaksi tunniksi per päivä töitä. Tultiin sitten harjoittelupaikan järjestäjän kanssa siihen tulokseen ettei kannata. Jos ei yrittäjällä ole kerran aikaa opettaa eikä antaa pidempää mahdolisutta niin annetaan olla. Katsellaan muuta. Taitaa talvisydän nyt mennä kotosalla. Jos panisi yhteishaussa sitten paperit jonnekin kouluun mutta minne? Lähimmät varteenotettavat koulut ovat 70km päässä. Tuleepa ajoa päivittäin jos sinne intoudun hakemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina!