Ja toinen kolahdus tuli kun blogituttavan blogin aukaisin. Hän oli saanut nukkua sairaudestaan pois Taivaan kotiin. Nuori ihminen.
Sairaudelle ei voi mitään kun se kohdalle sattuu eikä kuolemallekaan. Jokainen meistä lähtee joskus.
Miksi täytyy täältä lähteä pois,
miks´ ei saa tänne jäädä?
Sitä ymmärtää ei voi ihminen,
jok´ ei päivien lukua säädä.
Herran kädessä on kulku jokaisen
ja myös askelten mitta ja määrä.
-Tarja Helkearo-
Oi...
VastaaPoistaPahoillani... =(
Tässä eläsässä ei koskaan tiedä...
Siksi jokainen päivä on niin tärkeä.
Onnenpilkahduksia viikonloppuusi. <3
Anteeksi kirjoitusvirheet...
VastaaPoista*nolo puna*
Tuo yksi sana oli elämässä...
Kylläpä sinulle on nyt annettu ikävää kannettavaksi.
VastaaPoistaToivottavasti saat ammentaa jostain sitä iloakin...
Helposti elän vähällä, ei nyt oo ruoka oikein maistunut..
VastaaPoistaTulipa soitettua, jäi nyt hyvä mieli.Ihan okeihan tuo sen otti.
VastaaPoista