On ollut työntäyteistä hommaa minullakin ja stressin sietokykyä ;). Vanhimman poijjan kammari on ollut remontissa ja nyt on saatu se uuteen uskoon no ovi pitää mallata vielä paikalleen. Poika siskonsa kansssa repi vanhat tapetit irti ja maalasi sitten kammarin mieleisekseen. Perjataina sitten ruvettiin yhdessä laittaan laminaattia lattiaan mutta se teettikin työtä. Onneksi tuo tietopankki oli vielä tuossa. Hoksattiin että "laudan" päät onkin kierot! Saahan niitten paikalleen panemisessa ihan rauhassa tapella. Verhot ikkunoihin niin vot! Kelpaa siellä asustella!
Toisillekin sitten tuli tekemisen puute niin olihan heillekin yksi seinänpätkä tapetin purkua ja sen pohjamaalamista sitten jämämaaleilla. Seuraavasta tilistä sitten hankitaan peittomaalit.
Näyttää nyt pahasti että seuraavakin nurkka vaatii maalia. Kumma kyllä että aina leviää tuo remontti. Pikkupoijjaat odottelee kärsimöttömänä oman kamarin laittoa. Se saa nyt odottaa.
Miehen kunto näyttää valuvan vain alaspäin. Saapahan nähdä oliko tämä tässä? Vai vieläkö meille annetaan aikaa? Vaikka luopumiseen on meille annettu jo rutkasti aikaa niin ei siihen vain totu/usko. Lapsetkin vain kyselee että milloin iskä paranee päästäs lomareissulle. Kuin niille yrittää selittää ei se vaan mene perille vai haluavatko torjua sitten. Jospa kunto kohenisi senverran että päästäs pienten kanssa käymään pienellä lomareissulla.
Kaunista Juhannusviikkoa teille kaikille ja Lämmintä Juhannusta!
Hyvää Juhannusta sinne teillekin.Annat rempalle pikkusomen,vie koko käden.
VastaaPoistaJaksamisia sinne. Jotenkin olen käsittänyt, että olet Keski-Pohjanmaalta. Blogissasi vilahtavat sanat Ylivieska ym. Minäkin olen niiltä seuduilta kotoisin. Joten tunnen suurta sympatiaa sinua kohtaan. Ja nyt asun kivenheiton päässä OYS:sta. Joten silläkin lailla ollaan "läheisiä". Hyvää juhannusta sinulle. Elämä on.
VastaaPoistaVoih!!!
VastaaPoistaKunpa...
Toivon totisesti että hyvä vie voiton ja mieskin paranee!
Voimia ja toivoa, ja olkapäille enkeleitä sinne teille kaikille.
Olkoon juhannus kaunis ja onnellinen.
Ja ne kesäkukat heräisivät...
*halitusajatuksin* <3
Anonyymi. kiitos, niin se taisi meille käydä.
VastaaPoistaManta. Kiitos sinulle. Ei ihan keski- vaan pohjoispohjanamaalta ;). Toivottavasti sukulaiset ei löydä tänne ;)
Tämmöstä tämä meijän elämä nyt on. Mies nytkin siellä oysissa. vimmeiset päänsäteet, lääkäri ja röntgen. Saapa nähdä mitä uutisia tuo.
Una: Valitettavasti mies ei voi parantua tuosta tai taitaisi olla aikamoinen ihme... Eihän lääkäri ole antanut elinaikaa kuin korkeitaan tämän vuoden.. Mutta lisää päiviä pyytelen kuitenkin ja voimia valmistauta tulevaan. tai eikai siihen voi mitenkään varautua..
Kohta kukkii juhannusruusu ja syreeni niitä niin odotan.
Kiitos sinulle!♥
Juuri tuollaista tuo remontoiminen on, kun saat yhden paikan valmiiksi seuraava jo näyttäisi tarvitsevan muutosta;)
VastaaPoistaVoi kumpa saisitte viettää hyvän ja mieltälämmittävän yhteisen Juhannuksen koko perhe <3 Rukoilen sitä teille ja voimia tuleville päiville <3
Voimia, olet ajatuksissani!
VastaaPoistaHei! Olen uusi lukijasi, Tiinan blogin kautta eksyin. Voimia, kesämieltä ja pieniä ihmeitä sekä lämmintä yhdessäoloa teille toivon! MH
VastaaPoistaVoi Anna... ♥
VastaaPoistaHei Anna! Voimia sinne niin remppaan kuin muutenkin!
VastaaPoistaLämmintä yhdessäoloa ja rentouttavaa juhannusta<3
t.jaana
Mammeli, Anonyymi ja MH. kiitokset teille! Tämä on blogauksen parhautta ihania voimaanuttavia vietejä ihmisiltä joita ei tunne kun täältä blogistaniasta ;) Kiitos että olette olemassa! Nämä minun puustaavit ovat vain ajatuksien purkukanavia joku näitä kuitenkin lukee. ;)
VastaaPoistaUna. Näin..
Jaana: kiitos sinullekin!
Niin taitaa olla yksinäinen ilta ja yö mies jäi sinne oysiin. Eppäilevät että ois vettä keuhkoisa. Tyhyjentävät jos näin o.
VastaaPoistaHei.
VastaaPoistaNiin, on miehelläsi rankka tauti. Ja rankkaa ja vaikeata on varmaan teille kaikille. Ehkä remonttihommat vie lasten ajatukset välillä muualle. Muistan kun oma äitini kuoli syöpään, niin meidän noin 10-14 v lapset ei juurikaan siitä puhuneet eikä aiheeseen tarttuneet mumminsa sairastaessa eikä jälkeenkään. Mietin silloin onko se suojautumiskeino, vai onko lasten vaikea vielä tuossaiässä ymmärtää asiaa. Ja onko tarkoitettukin että lasten ajatukset suuntaavat tulevaisuuteen ja elämänkierto kulkee eteenpäin. Teillä on tietysti eri asia, kun on kyse omasta vanhemmasta, Oma äitini ei kuitenkaan ollut iäkäs, vaan 62 v:na erittäin hyväkuntoisena sairastui agressiiviseen rintasyöpään.
Käykö teillä kotisairaanhoito apuna tai muuta apua.? Joskus loppuvaiheessa oireet tulevat nopeassa tahdissa ja ryöppynä. Silloin tukea ja apua tarvitaan.
Toivotan rauhallisia ja vakaita hetkiä. ja paljon voimia teille kaikille.
Voimia sinne yksinäiseen iltaan ja miehelle myös sairaalaan! äiti Turusta
VastaaPoistaJuuri tähän hetkeen hyppysellinen onnea ja iloa. Ja seuraavaankin.
VastaaPoistaMiehesi tilanne kuulostaa sille,että aikaa taitaa olla kovin vähän enää.
Toivottavasti avosairaanhoito-kotipalvelu,mikä tahansa mahdollistaisi sen,että miehesi voisi olla kotona teidän kanssanne. Jos luopumisen iaka tulee, niin lapsetkin voisivat olla läsnä. Tai,että kotisairaanhoito auttaisi ja saisit lastenhoitajan kunnan palvelujen kautta kotiin,että voisit olla miehesi kanssa sairaalassa.
Pyydä apua kaikilta tahoilta, ja ole miehesi kanssa.
Tuon matkan kulkeminen on sinulle tärkeää- ja tarpeen toipumisen takiakin.
Puhun kokemuksesta. Ja- se on niin tärkeää miehellesi. JOs miehesi on kotimainen jässikkä, joka ei apuja pyytele- hän saattaa kuitenkin, vaikka muka kuinka tiedostaa asian,niin pelätä- paljonkin.
Kukaan ei halua kuolllayksin.
Ja jos voit viettää aikaa sairaalassa, jopa yöpyä silleä- voit olla apuna hoidossa, ja soittaa kelloa- sillä voi tulla aika,että kivut ovat maksimaaliset, mutta miehesi ei kelloa voi soittaa,eikä hlökunta ole paikalla.
Kipu on perseestä.
Anteeksi avautumiseni.
Vietin viimeiset kaksi kk äitini luona sairaalassa, joten tuo loppulaskenta on minulle kovin tuttua.
JOs näin on,tee kaikkesi-että voit kulkea tuon matkan hänen kanssaan.
Siunausta.
Ei vielä ole ollut tarvetta kotisairaanhoidolle. Ollaan pärjätty näin. Tämä kipulääkitys tehoaa edelleen hyvin läpilyönteihin sitten pika-apu lääke. eihän sitä tiedä milloin se romahdus sitten tulee. Voi tulla yhtääkkiäkin. Näyttää kaikki olevan niin vaikeaa saada. Happirikastintakin ollaan yritetty saada pompottelevat vaan toiselta toiselle. viimmeisimmän tiedon mukaan pitäisi olla jonkun yhdistyksen jäsen että saisi! Just joo.
VastaaPoistaPerhetyö on kevään aikan käynyt auttelemassa muutaman tunnin ei me muuta apua olla saatu. nämä meidän omat "perheinventtorit" ovat yrittäneet soitella soskuun mutta eipä sieltä kuulu mitään. Kaikki lomalla?
Tänään rupean valmistelamaan meille juhannusta eli punasenheran keittoon. Kävin hakeen naapurista maitoa ja nyt lähden hakemaan juustonjuoksutinta kaupasta.
Kiitos teille vintti, äitee Turusta ja Anonyymi!
Hauskaa Juhannusta kaikille!
Parasta lääkettä tähänhetkeen on arjenpuuhat. Se pitää kaikki tasapainossa. Ei pidäkkään surra nyt, vaan sitten vasta--joskus--. Tärkein on tämä hetki ja siitä iloitsee miehesikin. Kunhan vaan kipu on hallinnassa.
VastaaPoistaHyvää Juhannusta perheellesi toivotellen..
Hyvää juhannusta minäkin tulin toivottamaan. Punaista heraa! Oulussa asuessani olen sitä maistanut, mutta en oppinut valmistamaan sitä.
VastaaPoistaLämpöisiä kesäisiä päiviä perheellesi ja voimia vaikeina hetkinä.
En ole lukenut blogiasi pitkään aikaan, kun omani oli tauolla monta kuukautta.
VastaaPoistaJotenkin tuntuu, että vaikeuksia kasautuu yhdelle ja toiselle, elämä ei kohtele silkkihansikkain kuin harvoja.
Sain itse viettää antoisan juhannusajan luonnon helmassa ja puhua ymmärtävien ihmisten kanssa.
Toivon sinulle ja miehellesi voimia ja kestävyyttä vaikean ajan keskelle.
Saanhan liittää teidät rukouksiini.