perjantai 22. toukokuuta 2009

Matalalentoa

Eilen kuultiin kevään ensimmäiset ukkosen jyrähdykset ja raesateet.
Illalla paistettiin ekat lätyt ulkona. Grilliä etsittiin keskiviikkona mutta oli varteenotettavat mallit loppuneet kaupasta. Nyt ei sitten tiedä ottaako peruskaasugrillin vai maksaako hieman extraa ja ottaa sivukeitin mallin. Tekeekö sillä mitään?
Mieli on ollut alakuloinen. Itse olen aika yksinäinen ihminen niin sitten kuulee kun toinen kertoo että ystävänsä/kaverinsa kanssa teki sitä tai tätä tai lähtee lomalle. Jää mettimään miksei minulle ole annettu ystävää? Vai onko minussa vikaa niinkuin äiti käski n.25 vuotta sitten miettimään.
Surullista.

6 kommenttia:

  1. OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA ;)
    meilläkin eilen oli ukkosta ja satoi tänään ilma näyttää jo paremmalta...

    VastaaPoista
  2. Sama juttu miulla, olen melko yksinäinen ollut aina. On miulla pari kaveria tai ystävää, mutta koskaan ei tehdä mitään yhdessä. He kyllä käyvät toisten ystävien kanssa siellä sun täällä ja heillä on monia ystäviä.
    Enimmäkseen mie oon äidin kanssa ja hänenkin kanssaan nykyään aina vain harvemmin. Hänellä on omat eläkeläiskiireensä.
    Nämä kaverit/ystävät(?) kyllä välillä pyytävät käymään heillä, mutta aika harvoin tai tuskin koskaan käyvät meillä.
    Samaa miekin mietin, että onko miussa joku vika.
    Jos miulla ei olis miestä, olisin tosi yksinäinen. Meille tuli tässä vähän aikaa sitten kriisin poikanen (miestä tutkittiin sairaalassa) ja kenellekkään en voinut puhua,paitsi äidille. Mutta ei se ole sama asia.
    Miksi joillain ihmisillä on paljon ystäviä ja toisilla ei yhtään? En ymmärrä.

    VastaaPoista
  3. mä olen haaveillut meille puuhellaa ulos ja jonkinmoista grilliä. Mikä olisikaan mukavanpaa kuin kesällä keittää omalta pottumaalta hajetut perunat ulkona. Syksyllä voisi keittä mehut pihalla. Ei tarvis hikoilla sisällä.

    Voi kun asuttas likempänä toisiamme. Voitais kyläillä ja touhuta yhdessä jotain. Ei meeilläkään käy juuri kukaan. Ystäviä on ympäri suomen mut kaikki niin kaukana. Harmittaa sekin kun itse yksin puolin saa pitää yhteyttä ystäviin. harva itse soittaa kuulumisia.

    VastaaPoista
  4. Ei ole vikaa! Äidit saattavat päästellä sammakoita suustaan ihan oman pahan olonsa innostamana.
    Ajatteles nyt. 25v sitten....
    Yksikin riittää. Sitten voikin jo sanoa ettei ole yksin.
    Eikös tämäkin ole yksi tapa saada ystäviä?

    VastaaPoista
  5. Röllikin sanoi jossain laulussa tai ohjelmassa että jos meitä olisi kaksi, en olisi enää yksinäinen, vaan silloin olisin kaksinainen. Tsemppiä sinulle!

    Jos haluat, laita s.postia. Yksinäisyydestä en onnekseni tiedä kovinkaan paljon, alakuloisuudesta sitäkin enemmän.

    Jaksamista!

    VastaaPoista
  6. Yksinäisyydessäkin on omat hyvät puolensa...


    Nimimerkki: kokemusta on...

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina!