Paljon pitänyt asioita miettiä ja päätöksiä tehdä
Niin suurikin kuin astianpesukone valinta. Hirviä homma yksin tehdä päätöstä kun ei ole toista sanomassa mielipidettä.
Yhdestä kaupasta edelleen odotan soittoa ko. koneesta. Ilmeisesti eivät halua myydä minulle. Toisesta en sitten saanut ulos ilman käteistä. Kolmannesta tärppäsi, työstä se käy tuokin.
Eilen tuli uusi kiuas. Se raahattiin eilen, lasten kanssa yhteisvoimin paikalleen ja heti piti päästä testaamaan.
Tänään sitten yritettiin nostaa astianpesukone paikalleen mutta tyttö sen sitten nosti minä vaan tuuppasin.
Kyllä olin kuitti tuon jälkeen.
Testailen tässä samalla tabin omaa sovellusta bloggeriin ja hyvin näyttää pelittävän. Saa nähdä tuleeko mun unikaverista kuva mukaan.
Tulihan se =)
VastaaPoistaSuloinen unikaveri!
VastaaPoistaIhan itsekkö kiukaankin asensit? Hyvä sinä!
Lämpimin ajatuksin♥Irmastiina
No joo, miehen veli kävi vain rälläköimässä piipun lyhymmäksi. Minä olisin vain rautasahalla pätkässyt poikki ;). En muistanutkaan että meillä on rälläkkä ja mitä sillä voi tehdä. Nyt minä muistan.
PoistaAstiapesukoneen asennuskin sujui. Pojatkin ihmeissään: äiti tämä ei vuoda vaikka on päällä..?
Ihana unikaveri. <3
VastaaPoistaOlet kyllä vahva nainen. <3
Halaus päivääsi. <3
No sitä saa joskus voimaa kun on pakko. Mehuthan tuossa meni.
PoistaMonelle projektille pitäisi vielä voimia jakaa mutta katsotaan nyt kun ei oikein viitsi sukulaisia kovin hyppyyttää.
Halukset takaisin <3
Hei Anna! Olet sie aika vahva nainen :) ja niin ovat lapsetkin ihania kun auttavat äitiä :)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua! terveisin jaana
:)
PoistaEksyin sattumalta blogiisi ja luin kaikki vanhimmasta uusimpaan.
VastaaPoistaKyllä hiljaiseksi vetää. Miten yhden perheen osalle tuollainen kuorma osuu, ja miten olet tuolla tavoin voinut säilyttää valoisan ja eteenpäin jaksavan asenteesi!?
Arkesi on varmasti työlästä, opiskelit läpi tuon rankan vaiheen mutta aina postauksissasi on valonpilkahduksia mukana. Löydät kauniita maisemia, kerrot ihanasta säästä, kuvaat eläimiä. Olet aika uskomaton!
Minua harmittaa lukea niistä vaikeuksista joita rikkonainen joukko eri alojen ammattilaisia sinun arkeesi tuottaa; monenlaisia pieniä ja isompia laiminlyöntejä ja välinpitämättömyyttä olette kohdanneet niin koulun, sosiaalitoimen kuin terveydenhuollon eri kohdissa, vaikka et niitä valitakaan. Kumpa kohdallasi vihdoin toteutuisvat ne kaikki kauniit puheet, projektit, toimintamallit ja muut mitä Sinunkin asuinalueellasi varmasti on laitettu pystyyn lasten ja perheiden tueksi.
Oikein paljon voimia ja arjen ilojen löytämistä Sinulle, tulen seuraamaan jatkossa blogiasi eli toivon että kirjoittelet täällä vielä ...
Kiitos kommentista!
PoistaSe on tämmöstä tämä meijjän elämä.