maanantai 21. toukokuuta 2012

Maanantai

On meille annettu kaunista säätä. On oikein koukuttanut olla pihamaalla kuunnellen vain linnunlaulua ja aina enemmän vihertyviä puita. Osa puista on jo nupuilla. Kohta kukkii jo!
Itse en ole paljon joutanut lapionvarteen vaan vanhimmainen tuolla nytkin möhentää maata ja suunnittelee uusia kukkapenkkejä. Ei vaan tahdo mikään riittää ;) into on niin kova. Onneksi meillä on tuota lääniä möyhäntäköön nyt mielin kielin minun puolestani.
Hiljaiseksi kuitenkin elämä vetää. Oma tätini on huonossa kunnossa ja sen jälkeen kuultiin että miehen veli on tosi tosi huonossa kunnossa ja tänään sitten tuli sitten pysähdys lasten pikkuserkku vain kakskymppisen nuorukaisen elämä oli päättynyt lenkkipolulle.  Ei sitä järjestystä tiedä kukaan, näköjään..

2 kommenttia:

  1. Niin se on järjästystä ei kukaan tiedä...
    Nautitaan aurinkoisista päivistä,tuulen henkäilystä,luonnon heräämisestä ja auringon säteistä. Ammenna siitä voimaa kestämään tämä vaikea vaihe elämässä.. <3 t.jaana

    VastaaPoista
  2. Niin eipä lähtönsä hetkeä voi kukaan tietää...♥

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina!