torstai 29. lokakuuta 2009

Lukutoukka

Olen tuossa mietiskellyt uskaltaako lähteä kirjastoon jos sieltä löytyy hyvä kirja. Minä olen sellainen että uppoudun niin että ajan ja paikan taju tahtoo karata. No onneksi nyt on ollut hyvät kirjat hakusessa. Lapsetkin oovat perineet tämän lukuinnostuksen. Aina on joku kirja kesken. Nytkin vanhin poika osti yhteisniiteenä Narnian tarinat omilla rahoilla. Ei kuulemma kirjastossa ole.
Elämää kukkulalla blogissakin oli mielenkiintoisia kirjoja/kirjailijoita. Kirjavinkeissä on paljon kirjoja riitäisi varmaan vähäksi aikaa.Arkiterapeutti Kopsilla olisi oman alansa kirjoja ja osaa houkuttaisi niitsäkin lukea. Muitakin blogeja joissa on lukkutoukka mutta tuossa blogirulassa on jo niin monta etten muista missä.
Edit: Tälläinen alussa oleva blogi löytyi. Omakin kirjastokin on siellä. Joten mielenkiinolla jään odottamaan jatkoa.
Aijai kukahan tulisi huushollerkaski siksi aikaa kun minä luen?
Asterixin "syntymästä" tulee 50 vuotta!

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Rauhallisuutta

Huomenna on kotona hijaista lapset lähtee kouluun ja me jäädään tyttöjen kanssa kolmestaan kotiin. Mieskin jättää sopivasti auton kotiin. Me lähemmäkin tyttöjen kanssa shoppailukierokselle. Minnehän tuota lähtis.? Oispa nyt tuttuja joitten luokse menis kaffille.

torstai 22. lokakuuta 2009

Dementiaako?

En taida lähteä enää kaupoille ilman tummia silmälaseja ;))

Mentiin toiseksi nuorimmaisen kanssa kaupaan lohtuostoksille kun raukalta heiluu hammas ja sen on kamala asia.

Ensiksi kassalla muistin ääks jauhot unohtu ja siinä mielessä ajattelin että käydään toisessa kaupassa kun on käyty ensin hautausmaalla viemässä kynttilä. Kassa löi summan ja minä heräsin että hei mulla oli näitä maitoja 8:n! Kassa hymyili vaan ja löi uuden summan. Käytiin viemässä papan muistolle kynttilä hautuumalle ja rupesin toisen kaupan pihassa koluamaan että missäs mun lompakko? Noo edelliseen kauppaanhan se oli jäänyt olivat jo soittamassa meille kotiin. Hiippailin äkkiä autoon ja rymmyytin kolmanteen kauppaan ostaan ne jauhot. Arvatkaapas mitä kaupan kassa nyt sanoi? Hei sulla jäi jauhot!

jeps tänään tulee kuluneeksi 4vuotta isän ja lasten rakkaan papan kuolemasta ikävä häntä vielä on. Omasta sairastumisesta leukemiaan tulee ensiviikolla kaksi vuotta. Ihmeeltä tuntuu.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Tunnustuksia

On jäänyt blogi vähälle päivittämiselle ja tämä tunnustus on jäänyt laittamatta kokonaan ja nyt tulikin sitten uusi joten pannaan kummatkin samantien.

Marjalta sain tämmöisen:

Tunnustuksen mukana seurasi 7 tehtävää:


1. ja 2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.
3. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen.
4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.
5. Anna tunnustus seitsemälle.
6. Linkitä nämä blogissasi.

Paljastukseni: Ehkä liian hiljainen hissukka, koheltaja, mielellään kuuntelen toista. Rakastan lapsia ja niiden metkuja ainakin joskus.

Toinen tuli MistyJ:ltä

Ja ohjeita:
Anna tämä tunnustus blogeille, jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa)joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä



The award rules say:

Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland.
Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on.
Beware you may get the award several times.”

Kiitokset kumpaisellekin!
Jaan nämä nyt yhteisti nihin blogeihin:
Marja Mistyj Una Leena Tiina Sari Annantupa
Olkaapa hyvät!

Psst! Ottakaa kumman haluatte


post signature

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Aamukampa kohta tyhjä!

Enää kaksi aamua enää töitä. Sitten loppuu työt ja lapsilla alkaa syysloma!

Jo sitä on resattu tuota työkäyntiä. Olen ollut todella väsynyt. Helpottaa nyt kummasti kun vähän saa huokasta jos sitten lähtis vaikka koulunpenkille tai pääsisi uudelle työharjoittelujaksolle. Nyt sitten se aika joka annetaan niin ladataan akkuja eikä murehdita huomista sen aika ei ole nyt.

Kauniita unia sinulle ja mukavaa loppuviikkoa!

perjantai 9. lokakuuta 2009

Nejä viikkoa takana

Työelämä valmennusta takana 4viikkoa jo. Ensi viikolla sitten viimmeinen viikko. Tällä viikolla olin 2 päivänä teknisellä toimistolla laskuja leimaamassa ja arkisto kansioihin hakemistoja tekemässä. Oli hauskaa hommaa selata rakennuslupia vuodelta 46-50! Manantaina menen takaisin kunnantalon keskukseen ja lopuista päivistä en tiedä sitten missä olen ja mitä teen. Ottasko pekkasia ;))

post signature

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tuuli vonkuu

Ulkona välillä tuuli vonkuu. Saapa nähdä mikä keli siellä on kun päivä valkenee ja uskallan paremmin vilkaista ulos! Kun pitää lähteä autolla ajelemaan ulos tuulella ei oikein innosta. Tahtoo tuuli puistella tuota meidän autoraasua.

Tällä viikolla ehkä siirryn tekniseen toimistoon jos kuulemma saavat mulle huoneen järjestettyä! No kelpaa mulle pöydän kulmakin. Siellä nyt sattuu olemaan hän joka moittinut minua väärän postin lähettämisestä sinne. Maanantaina sitten kävi ilmi ettei se minä ole vaan ilmeisemmin tuo postipoika jolla menee postit sekaisin. Hän on lievävti tieten kehitysvammainen eikä tieten osaa kunnolla lukea. No mitempä hänelle kerrot ettei suutu? Pantiin ohjaajille viestiä etä hommaavat peremman kassin hänelle.

Ja minä PÖLHÖ olen unohtanut jumppaamisen piltaksen tahtiin ja nyt selkä reistailee. Voi vietävä! Eipä illalla tietänyt miten päin olisi nukkunut lonkkaa ei tahdo saada koukkuun ja kävelessä repii koko jalan pituudelta. Jos taas selkään koskee sinne 5nikaman kohtaan missä se vika pilee on kuin tökkäis tylpällä neulalla.

Potkua persuksille odotelessa

post signature

perjantai 2. lokakuuta 2009

Viikko vierähti taasen!

Tuntuu kuin että vastahan se oli viikonloppu ja nyt on taas. Ei kerkiä kuin aamulla aukasta silmänsä ja huomaa että jaahas nythän on nukkumaanmeno aika. Mihin ihmeeseen nämä päivät katoaa?

Tänään olen töissä mittaillut senttejä(cm) kuntainfosta. Sitten ne kun sain täsmäämään niin kaavat katosi talukosta. Grrr. No onneksi oli vara talukko josta sitten kopsasin. Toivottavasti meni kaikki oikein ei tarvi "oikean" työntekijän" paikkailla jälkiä! Kiire päivä siis. Puhelin pärisi kiitettävän usein ja postikin oli myöhässä ja postittavaakin eli leimattavaa oli hurja määrä. Saapi nähdä mihin ne lopuksi 2viikoksi siirtävät? Sepä näkee sitten maanantaina. Mukavaa tuolla ainakin on ollut. Nyt osaa arvostaa sitten sitä kotona oloakin kun saa ajan kanssa tehdä kotihommat pois ja illalla touhuta sitten muuta.

Flunssa rupeaa hiukkasen helittään. Nokka turisee ja kurkkua kutisee ei muuta.

Hauskaa viikonloppua!