maanantai 12. maaliskuuta 2012

Huomenta!

Pitkästä aikaa tännekin palailen. Aukaisin tämän bloggerin ja hui kauhistus monta kommenttia odotteli julkaistuksi pääsyä. Kiitos niistä teille!
Viimme viikko olikin täällä hiihtoloma ja kaunista säätä oli meille annettu ihan roppakaupalla.
Nuorimmat olivat ekan viikonlopun tukiperheessä ja mistä sitten minä päättelin että nuoriso vähän aikaa pärjää ilman äitiä ja nukuin väsymystä pois.
Yhtenä päivänä käytin sitten tyttöjä shoppailureissulla Ylivieskassa. Oishan tuota ollut mukava käydä isoimpien kanssa jossain mutta ei viitsinyt jättää miestä yksinkään kotiin.
Hällä limasuutta ja tahtoo henki olla vähän ahtaalla. Happi ei oikein kulje. Ei pysty kovin paljon kävelemään eikä oikein muutakaan, istuksii pääasiassa. Tuntuu vaan että aikaa vastaan taistellaan ja että se toukokuu on liian kaukana.
Tämmöstä tänne, ei oikein oikiaa asiaa mutta jotain kuitenkin. Kuviakaan ei voi laittaa piristykseksi kun kameran laturin on joku (kuka lie?) pannut liian hyvään talteen.

8 kommenttia:

  1. Mukavaa, että sait nukuttua vähän univelkaasi pois.
    Toivon, että tämä ihana kevätaurinko, antaa teille voimia, taisteluunne aikaa vastaan.

    Olette mielessäni.

    VastaaPoista
  2. voimia teille sinne ja aurinkoisia päiviä!! t.jaana

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Olipa hyvä, että sait vähän levätä:)Lapsillekkin tekee välillä hyvää vierailla tukiperheessä ja kokea uusia juttuja! Tahtoisin toivoa sinulle, mitä en itse voi antaa....saakoon rakkaus Jumalan Sinua sylissään kantaa <3

    VastaaPoista
  4. Uni antaa voimia. Pikkuhiljaa, varovasti, päivät kuluu. Joka päivä on toukokuu lähempänä. Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä teille sinne..

    VastaaPoista
  5. Kiitos Teille!
    Sai arvauskeskuksesta vain amoxin-kuurin ja jotan limaa pilkkovaa lääkettä. Saapi nähdä auttaako.
    Ihmeesti tuo aika kuitenkin juoksee nythän on jo maaliskuun puoliväi! Kohta on kevät!
    Ainakin oma kalenteri täyttyy kaiken mailmaan lasten palavereista siinähän se menee aika äkkiä.
    Töihin tekisi mieli mutta ei löydy oikein työpaikkaa ja jotenkin hirvittääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna!
      Mulla vähän sama juttu sen työn kanssa kun tietäs mitä alkais kun entiseen työhön ei ole paluuta olin lähihoitaja, kun on se infektiovaara täs kmlssä. Aurinkoista kevään odotusta!!t.jaana

      Poista
    2. Jaana tuo infektiojuttu oli mulle uutta! Ollaanko me sitten herkempiä sairastuun vai mitä? Onneksi en ole sitä tyyppiä joka sairastus herkästi.
      Aurinkoista kevättä sinnekin.

      Poista
    3. Hei Anna! Mä olen varmaan herkempi olen ku kärpäspaperi johon tarttuu kaikki taudit nyt kestää sentään kaupassa käydä ettei flunssaa pukkaa.Ja mä sairastan astmaa viel ni sekin varmaan herkistää. Mut parempaan suuntaan ollaan menossa ja kevättä kohti ollaan menossa!t.jaana

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina!